Nyt se oikeasti oli edessäni, ihan epätodellista. Matkani kohti Hollantia alkoi aamu neljän heräämisellä. Heti herättyäni olin innossani tulevasta matkustamisesta ja vaihtojakson alkamisesta. Kaikki valmistelut oli jo tehty valmiiksi, vain loppusilaus laukun pakkaamisesta uupui. Sain siis aloitella päiväni rauhassa ja vältyttyä siten turhalta lähtöstressiltä.
Starttasimme vanhempieni kanssa auton kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää aamu viideltä. Edessäni olisi ensimmäinen lentomatkani ikinä ja kaiken lisäksi heti yksin. Olin kuitenkin tutustunut etukäteen, millaisia Helsinki-Vantaan ja Schipholin lentokentät ovat ja, mistä mikäkin löytyy. Lentokentälle saavuttuamme suuntasimme kohti lähtöselvitysautomaattia tulostamaan koneeseennousukorttia. Tässä vaiheessa tuli ensimmäinen mutka matkallani. Lähtöselvitysautomatti ilmoitti, ettei tiedoillani löydy varausta. Ei siis muuta kuin, kohti asiakaspalvelutiskiä selvittelemään tilannetta. Onneksi kuiten heti selvisi, että kyseessä oli ollut järjestelmävirhe ja koneeseennousukortti saatiin tulostettua.
Seuraavaksi kohti bag droppia ja jännittämään matkalaukkuni painoa. Koti mittauksen mukaan laukkuni oli hieman alle sallitua 23:n kilon painorajoitusta. Lentokentällä laukkuni painoi prikulleen 23 kiloa.
Nyt olikin aika sille, mitä vähiten odotti. Aika sanoa saattajille näkemiin. Tässä kohtaa oikeasti reslistisoitui, että nyt olen ihan oikeasti lähdössä ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille, ensimmäistä kertaa lentokoneella matkustaen ja täysin vieraaseen maahan.
Turvatarkastuksen jälkeen jäi hyvin aikaa katsella lentokentällä ympärilleni. Muistin unohtaneeni juomapullon kotiin, joten suuntasin kohti tax free-kauppoja. Löysin Suomi aiheisen juomapullon. Se on mukava ja hyödyllinen matkamuisto vielä vaihdosta palatessakin.
Lentokoneeseen päästyäni en juurikaan jännittänyt. Nousun ajan jauhoin purukumia, joten säästyin ikävältä korvien lukittumiselta. Lento oli mahtava ja huomasin pitäväni lentämisestä.
Schipholin lentokentälle laskeuduttua suuntasin ensimmäisenä selvittämään, mistä saan ostettua puhelimeeni hollantilaisen SIM-kortin internetillä. Tämän jälkeen menin noutamaan matkalaukkuani.
Matkani kohti Goudaa alkoi junalla. Matka kesti yhteensä n. 3 tuntia. Junaan kuului kaksi vaihtoa, joista toisen neljän minuutin vaihdon jatkoyhteydestä myöhästyin väenpaljouden takia. Onneksi seuraava juna tuli 15 minuutin kuluttua. Utretchin rautatieasemalle päästyäni oli aika suunnata Goudaan vievän bussin luokse. Valitettavasti kysyessäni oikean bussin sijaintia, kukaan työntekijöistä ei osannut vastata minulle englanniksi. Onneksi kuitenkin paikallinen rouva osasi englantia ja pystyi tulkkaamaan vastauksen minulle.
Goudaan päästyäni vastassani oli vuokran-antajani naapuri, jonka kanssa kävelin vuokrahuoneelleni. Vuokrahuoneelle päästyäni pystyin huokaista tyytyväisenä helpotuksesta, vaihdon vaativin asia eli määränpäähän matkustaminen olisi nyt takana päin. Perille päästyäni kävin nopeasti kaupassa ja ostin ruokaa ja pesuaineet. Huoneeni oli saapuessani törkyisessä kunnossa. Lattiat ja sänky täynnä mustia pieniä roskia.. Siivosin huoneeni, söin ja menin aikaisin nukkumaan. Huomenna olisi ensimmäinen työssäoppimisenpäiväni.
